Ujarassiorit 2019-mi akissarsisussat toqqarneqarput

Ujarassiorit 2019-imi akissarsiassat annersaannik akileraarutitaqanngitsunik koruuninik 55,000-nik akissarsisussatutut toqqarneqarpoq Louise Therkildsen, Uummannap eqqaani Ikerasammeersoq. Louise Therkildsenillu ujarak Sigguup kujataani qeqertami Anginermi nassaani ajungaassutigisaa tassaavoq ujarak ujaqqat innermik anitsinermi pinngortut akornanni imerpalasunik kissartunik aqqutigineqanermigut aatsitassanik sulfid-italinnik akunissimasoq. Ujaqqap nassaap qaarsumullu atasuusup akorai kuulti (ujaqqamut tonsimut 0,1 gram), arsen (ujaqqamut tonsimut 389 gram), thallium (10 gram tonsimut), molybdæn (113 gram tonsimut) aamma rhenium (0,1 gram tonsimut). Saffiugassat akuusut tassaasut kuulti, arsen aamma thallium ilimanarsisippaat sumiiffiup eqqaani ujaqqat imerpalasunik kissartunik ingerlaarfigineqarsimasut akornanni kuultitalinnik aatsitassaqarfeqarsinnaanera.

Therkild Hansen, Qaarsuneersoq, akissarsiap annerup tullianik akileraarutitaqanngitsunik koruuninik 25.000-inik akissarsisinneqarpoq. Ujarak nassaava tassaavoq ujarak basalt-eq nikkel-italik Qaarsut eqqaaneersoq. Ujarak 1 % sinnerlugu nikkelimik akoqarpoq, kiisalu kanngussak (0,25 %), palladium (0,2 gram tonsimut), platin (0,1 gram tonsimut) kuultilu annikikkaluamik qaffassimalluni akuusoq. Nuussuaq nikkel-imik kanngussammillu ujaasiffissatut pilerinaateqarpoq, nassaallu aamma ilimanarsarpaa Qaarsut kujammut kitaani nikkel-imik kanngussammillu aatsitassaqarfinnik ujarlernissamut periarfissaqarsinnaanera. Nikkel annerusumik manngertornersinnaanngitsumik sisaliornermi akugineqartarpoq, aammattaarli atortorissaarusiani nutaaliaasuni soorlu napparsimasunik passussinermut atortuni, elektronikkimi nukissiornermullu atortuni atorneqartarpoq.

Akissarsiat pingajuat akileraarutitaqanngitsoq marlunnut akissarsiaavoq, immikkut 10.000 koruunitallit:

  • Laura Jensen, Narsameerspq, nassaarimmagu ujarak granit-iusoq sulfid-italik Narsap avannaani Kangerluaneersoq. Ujaqqak zinkimik 0,84 %-imik aamma aqerlumik 0,22 %-imik akoqarpoq. Siusinnerusukkut aatsitassaqarfiit assigusut Narsap avannaaniittut Ujarassiorit aqqutigallugu nassaarfiusareerput. Nassaallu ilimanarsarpaa Narsap avannaani sumiiffiit zinki-mik aqerlumillu nassaarfiusinnaasut siammasinnerummata.
  • Otto Ugpernangitsoq Attumeesoq, nassaarimmagu ujarak imerpalasunit kissartunit pinngortoq, savimminissamik, niobium-imik kiisalu aatsitassanik qaqutigoortunik akoqarluartoq. Saimmineq ujaqqamut akuusoq 41,7 %-iuvoq, niobium ujaqqamut tonsimut 500 gram sinnerlugu, lanthan 672 gram ujaqqamut tonsmut kiisalu cerium ujaqqamut tonsimut 500 gram sinnerlugu akuulluni.

Akissarsiat sisamaat akileraarutitaqanngitsoq sisamanut akissarsiaavoq, immikkut 5.000 koruunitallit:

  • Ludvig Knudsen, Kangersuatsiamiit, nassaarimmagu ujarak qeqertami Singarnami Upernavimmiit kujammut 25 km-sut ungasitsigisumi. Ujarak qaarsumit piigaasoq aatsitassanik sulfid-itaqarluartoq manngertornisuuvoq ujaqqanullu allanut naleqqiulluni oqimaanneruvoq. Ujaqqap akorai saffiugassat arlaqartut annertunngikkaluamik qaffassimasut tassaasullu; savimmineq 29,1 %, kuulti (ujaqqamut tonsimut 0,1 gram, cerium (ujaqqamut tonsimut 500 gram sinnerlugu) aamma lanthan (ujaqqamut tonsimut 490 gram).
  • Aninaaq Kivioq, Qaanaaq. Ujarak nassaava aatsitassamik magnetit-imik akorqarluartoq Qaanaap avannaatunginnguaneersuuvoq. Ujarak tassaagunartoq ujarak nunngarutitut inissisimasoq saviminermik 50% sinnerlugu akoqarpoq, 0,17%-imik kanngussammik kiisalu tin-imik ujaqqamut tonsimut 268 gram-imik akoqarluni. Nunatsinni savimminerup kanngussaap tin-ilu ataatsimut nassaassaanerat qaqutigoortuuvoq.
  • Kristian-Henrik Hansen, Nuummersoq, nassaaralugu qaarsup ujaraa sulfid-italik Nuup kujataani Ameraliup kujammut sineriaani Iterlammeersoq. Ujarak aatsitassamik sulfid-iusumik magnetkis-imik taaneqartartumik akoqarluarpoq, akoralugit savimmineq (17%), zink 0,61%) kiisalu kanngussak (0,12). Saffiugassanik naliginnaasunik taakkuninnga nassaassaqarfiit Nuuk eqqaaniittut Ameraliup avannaani ataasiaakkaat ilisimaneqareerput.
  • Aviaaja Olsen, Nuummeersoq, nassaarimmagu qaarsup ujaraa mineraalimik qorsummik qalipaatilimmik pinnersaasiassaasumik grønlandit-imik taaneqartartumik akulik. Nassaarfia Oqimmiaa, Nuup akiata kitaata sineriaani avannarpasissumiippoq. Nassaarfik grønlandit-imik peqarfittut maannamut ilisimaneqanngilaq, ujaralli pinnersaasiassatut atorneqarsinnaalluarpoq.

2019-imi Ujarassiorimmut ujaqqat 1100-it nassiunneqarput. Taakkuninnga 169 aatsitassartalittut nalilerneqarlutik saffiugassanik akusiorlugit suliarineqaqqipput.

Ajugaasunik toqqaapput Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfimmi aama Danmarkip Kalaallit Nunaatalu Ujarassiornermik Misissuisoqarfiani ujarassiortutut atorfillit aatsitassalerinermik ilisimasaqartut. Ujarassiorit Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfimmit ingerlanneqarpoq aningaasalersorneqarlunilu.

Kalaallit Nunaanni innuttaasut tamarmik Ujarassiorimmut peqataasinnaapput. Nunatsinni allakkerivinnit tamaniit akeqanngitsumik ujaqqanik Ujarassiorimmi ujarassiuunik misissortitassanik nassiussinnaaneq periarfissaavoq. Ujarassiorit pillugu paasissutissat nittartakkami www.ujarassiorit.gl-imi nassaarineqarsin-naapput.

Ujarassiorit Aatsitassanut Sulisoqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmiit ingerlanneqarlunilu aningaasalersorneqarpoq. Ujarassiorimmi akissarsisut akissarsiassaat aningaasaateqarfinnit suliffeqarfinniillu ukuninnga aningaaliiffigineqarput:
GrønlandsBankens Erhvervsfond akissarsiassanut koruuninik 40.000-inik aningaasaleeqataavoq.

Greenland Resources Inc. aamma Greenfields Exploration Ltd tamarmik immikkut koruuninik 10.000-inik aningaasaleeqataapput.

Naalakkersuisut ajugaasut tamaasa pilluaqquaat aammalu Ujarassiorit 2019-imut nassiussisimasut tamaasa qutsavigerusullugit nunatsinni aatsitassarsiornermi siuarsaanissamut takutitseqataammata. Ilanngullugu juulisiorluarnissaannik ukiumullu nutaamut iserluarnissaannik kissaallugit.

Ujarassiorit pillugu sukumiinerusumik paasissutissat pillugu attavissaq:

Ujarassiooq Jonas Petersen, oqarasuaat: +299 34 65 49, e-mail: [email protected]

Ujarassiooq Arent Heilmann, oqarasuaat: +299 34 68 12, e.mail: [email protected]

Recommended Posts