Diamantit pillugit paasissutissanik saqqummersitsineq

Aatsitassanut Oqartussani Ujarassiornermut Immikkoortortaqarfiup Kalaallit Nunaanni diamantinik ujaasineq pillugu paasissutissat nutaat nuannaarutigalugu matumuuna saqqummersippai.

Kalaallit Nunaat diamantinik annertuumik ujaasiffigineqartarsimavoq, sulili misissuinerit amigaatilerujussuullutik. Kalaallit Nunaanni diamantit pillugit paasissutissat ataatsimut katersorneqarsimasut kingulliit 2004-meerput. Kingornatigulli misissuinerpaalussuit paasissutissanik amerlasuunik nutaanik pissarsiaqarfiusut ingerlanneqareersimalerput. Diamantit pillugit paasissutissat katersat nutaat Kalaallit Nunaat tamakkerlugu katersaapput, siornatigullu paasissutissanit ataatsimut katersatut pigineqarsimasunit marloriaataannik amerlanerullutik. Aammattaaq Kalaallit Nunaanni ukiuni 15-ini kingullerni nunarsuup sinnerannni malunnaatilimmik nassaarfiusunut assersuunneqarsinnaasunik nutaanik nassaartoqartarsimavoq, tamakkulu paasissutissani nutaani maanna ilaapput.

Diamantit pillugit misissueqqissaarnernit paasissutissanik ataatsimut katersani nutaani ilaapput paasissutissat tamanut ammasumik pissarsiarineqarsinnaasut, manna tikillugu Kalaallit Nunaanni diamantisiornerup ingerlasimaneranut paasissutissat misissugassatullu katersat pillugit paasissutissartaat Kalaallit Nunaanni ujarlertarnernit tamaneersut. Paasissutissani katersani pingaarnerutinneqarput sumiiffiit diamanteqarnissaanut naleqquttut ujarattaat qaarsumut atasut kiisalu nunap qaaniit katersat  , kiisalu misissugassanit tigooraanernit misissugassanillu taakkunannga geokemiskimik misissuinerit inerneri. Paasissutissat katersat misissugassanik tigooraavinnit 24.000-init amerlanerusuneerput taakkunanngalu 10.000-init amerlanerusut diamanteqarneranik takussutissaqarlutik. Sumiiffinnut taakkununnga paasissutussanut ilaapput pinngoqqaatinik misissuinernik 121.000-init amerlanerusunik kiisalu diamantinik 1.000-init amerlanerusunit misissueqqissaarnernit  paasissutissat.. Paasissutissaasiviup imarai nunami sumiiffiit 3.000-it ukuninnga ujaqqanik nassaassaqarfiusut; kimberlit, ultramafisk lamprofyr, karbonatit aamma lamproit-sit, ilaannilu qaarsup misissuiffiusimasup  nunap assiganut titartorneqarsimanera (titarnerit “polygon”-it  “polylinjer”-illu), kiisalu ujaqqat qanoq pisoqaatiginerannik paasissutissat. Paasissutissani katersorneqarsimasuni aamma ilaapput geofysisk-imik ungasissumiillu uuttortaanernit paasissutissanik aallerfissatut innersuussutit. Paasissutissat suliareqqaarnagit aammali immikkoortukkaarlugit saqqummiunneqarput, soorlu ArcMap-imi QGIS-imilu suliatut, MapInfo-fil-itullu, kiisalu tigooqqakkanit akusiuinernillu paasissutissaasivinni, diamantinullu tunngassuteqartunik ujaasinernut misissuinernullu nalunaarusiani.

Paasissutissat katersat Aatsitassanut Oqartussani Ujarassiornermut Immikkoortortaqarfimmit inniminneerneqarlutillu aningaasalerneqarput, suliarineqarlutillu Trigon GeoServices-imeersumit Mark T. Hutchison-imit. Paasissutissat katersat takorusukkukkit e-mailimik uunga [email protected] nassiussisinnaavutit, katersallu ftp-mappe atorlugu ilinnut nassiunneqassallutik. Paasissutissat katersat akeqanngitsumik pineqarsinnaasut Aatsitassanut Oqartussat misissueqqissaarnissanut iluatinnaateqartunik ujarassiorluni ilisimatusarnikkut paasissutissanik pitsaassuseqarluartunik saqqummersitsisarnissamut politikkeqarnerannut naapertuuppoq.

Kalaallit Nunaanni diamantisiornissamut periarfissaqarluarneranik paasissutissat katersat naqissusiipput. Paasissutissanik katersat uku atorlugit Kalaallit Nunaanni diamantinik ujaasinissamut soqutiginnilersitsinissaq tapersersuinerlu Aatsitassanut Oqartussat anguniarpaat.

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on pinterest
Pinterest
Scroll to Top